Koulun pihapuussa hyppii ja kiljuu apinalauma. Oppilaat ovat sen sijaan iloisia ja olenkin jo satoja kertoja vastannut tervehdykseen Good morning miss.
Koulun n. 200 oppilasta asuvat neljassa eri tuvassa. Me syomme aamiasta aina yhdessa poikien kanssa suuressa Dining hallissa.Poikien paiva on hyvin tiukkaan ohjelmoitu. Aamunsa he aloittavat joko joogalla tai jollain pallopelilla. Jotain liikunnallista kuitenkin. Siis aloittavat ennen 7.30 syotavaa aamupalaa. Kotitehtavat he tekevat yhdessa illalla. Oppitunnit ovat vain 35 min, mutta hyvin tehokkaita. Aikaa ei kulu vihkojen etsimiseen, myohassa tulevien kolisteluun tms. Se 35 min. on taytta opiskelua.
Ymparisto on uskomaton. Panchganissa on valtava poytavuori, jonka paalta kavimme ihailemassa Krishna - valleyn maisemia ja laakson ylla kaartelevia kotkia.
Paasimme myos tutustumaan pieneen kylaan, joka tuottaa lehmanlannasta biokaasua omaan kayttoon. Kylakoulussa oli 15 oppilasta. Yksi oppilaista opasti meita vesiputouksilla, sai siita 20 rupiaa oppikirjoihin. (20 rupiaa on n. 30 centtia)
Nyt olemme lahdossa vakuuttamaan joukkoa rouvia siita, etta myos tytot kannattaa paastaa tietokoneiden aareen.
Saturday, October 6, 2007
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment